Tietoaineistot

Läjitysalue on alue, johon ruoppauksessa syntyneet ruoppausmassat on sijoitettu. Sisältää Väyläviraston vesiväylärekisteriin merkityt läjitysalueet.

Rautatieliikennepaikat ovat pistemäisiä kohteita, joissa junat pysähtyvät. Pisteen sijainti kuvaa useimmiten mahdollisen asemarakennuksen sijaintia. Väylävirasto ei vastaa luovutettavien tietojen oikeellisuudesta eikä...

Pintaukset ovat sidotulle tai sitomattomalle alustalle liimattavia kiviaineskerroksia. ELY-keskukset vastaavat tiedon ylläpidosta. Tieto syntyy investointihankkeilla. Tiedot saadaan suunnitelmista tai urakoitsijoilta....

Valosektorit näyttävät alukselle oikean kulkusuunnan ja ohjaavat turvalliselle vesialueelle. Sisältää Väyläviraston vesiväylärekisteriin merkityt valosektorit.

Väyläalue on vesiliikenteen käyttöön tarkoitettu väylän reunalinjojen rajaama alue. Väyläalueeseen kuuluvat myös väylän yhteyteen suunnitellut vesiliikenteen erityisalueet, kuten odotus-, kohtaamis- ja kääntöalueet...

Taululinja on 1-3 linjataulun muodostama optinen linja. Yleensä taululinja osoittaa väylän keskilinjaa. Sisältää Väyläviraston vesiväylärekisteriin merkityt taululinjat.

Lintuatlasten tavoitteena on selvittää Suomen pesimälintulajien nykyiset levinneisyydet sekä tutkia lajien levinneisyyksien muutoksia. 3. Lintuatlaksessa lintulajien esiintymistieto kerättiin Yhtenäiskoordinaatiston...

Kasviatlaksen eli Suomen putkilokasvien levinneisyyskartaston perustana on Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvimuseon ylläpitämä Kastikka-kasvistotietokanta. Kasvistotietokannan luominen aloitettiin jo 1960-luvun...

Metsäntutkimuslaitos (Metla) kehitti niin sanotun valtakunnan metsien monilähteisen inventoinnin (MVMI) ja otti sen käyttöön vuonna 1990. Maastotietojen, satelliittikuvien ja muun numeerisen paikkatiedon avulla...

Kuntapohjaisia tilastointialueita ovat kunnat, seutukunnat, maakunnat, suuralueet, aluehallintovirastot (AVI), elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY), hyvinvointialueet ja vaalipiirit. Työssäkäyntialueiden...

Metsäntutkimuslaitos (Metla) kehitti niin sanotun valtakunnan metsien monilähteisen inventoinnin (MVMI) ja otti sen käyttöön vuonna 1990. Maastotietojen, satelliittikuvien ja muun numeerisen paikkatiedon avulla...

Erotusalue erottaa päällystetyillä teillä ajoradansuuntaiset kävelyn ja pyöräilyn väylät pientareesta, sorateillä ajoradasta. Poikkeuksena tästä on "Erottelukaista" -tyyppi, joka on pyöräliikenteen ja jalankulun...

Maanteiden pääväylät eli maanteiden runkoverkko on luettelo valtakunnallisesti erityisen merkittävistä maanteistä. Runkoverkon määritelmä on lain liikennejärjestelmästä ja maanteistä 4 §:ssä. Maanteiden pääväylistä...

Aineisto sisältää Ilmatieteen laitoksen säähavaintoasemien hetkelliset pintasäähavaintoarvot. Pintasäähavaintoarvoja ovat lämpötila, paine, suhteellinen kosteus, tuulen nopeus ja suunta sekä sademäärä. Mitattavat...

Tievelhossa palvelualueet ovat tiealueella sijaitsevia alueita, joille pyritään järjestämään palveluja tienkäyttäjien tarpeiden mukaan. Palvelualueiksi tulkitaan kaikki levähdys- ja pysäköintialueet, ei ainoastaan...

Opastusmerkit ja muut liikennemerkit ovat tieliikennelaissa määriteltyjä liikenteenohjauslaitteita. Liikennemerkkejä ovat vakiokokoiset liikennemerkit (vakiomerkit) ja opastusmerkit. Opastusmerkkejä ovat...

Aineisto sisältää Ilmatieteen laitoksen tuottaman tuoreimman HARMONIE-AROME säämallilla tuotetun sääennustedatan. Aineisto kattaa mm. maanpinnan läheiset perussääsuureet kuten 2 metrin lämpötilan, 10 metrin tuulen...

Aineisto kattaa Väyläviraston ylläpitämän maantieverkon. Tätä tietolajia käytetään niillä tieosuuksilla joilla päällysteiden tai tiemerkintöjen ylläpito ei kuulu hoidon alueurakan vaan erillisen palvelusopimuksen...

Väylä on päätepisteittensä välille maastoon ja kartalle merkitty yhtenäinen kulkureitti vesialueella. Väylän geometria muodostuu navigointilinjoista ja väyläalueista. Merenkulun turvalaitteet, vesiliikennemerkit,...

Aineisto sisältää Ilmatieteen laitoksen lämpötilan ja sademäärän 30-vuotiskeskiarvot kalenterikuukausittain