Helsingin seudun väkiluku äidinkielen mukaan 31.12.1980 alkaen. Saamenkieliset sisältyvät suomenkielisiin.
Aluerajat
Helsingin seudun muodostavat neljä pääkaupunkiseudun kuntaa Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen ja kymmenen kehyskuntaa Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti.
Summatasoina taulukossa ovat pääkaupunkiseutu, kehysalue, Helsingin seutu ja Suomi. Lisäksi taulukossa on summataso Uusimaa, joka kattaa Helsingin seudun lisäksi kunnat Askola, Hanko, Inkoo, Karkkila, Lapinjärvi, Lohja, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pulkkila, Raasepori ja Siuntio.
Aluejako vastaa uusimman tilastovuoden tammikuun 1. päivän tilannetta. Poikkeuksen muodostavat Vuoden 2009 alussa Helsinkiin liitetyt Sipoon kunnan lounaisosa (nyk. Östersundomin alue) sekä niin sanottu Västerkullan kiilan alue Vantaan kaupungista. Tämä tulee ottaa huomioon verrattaessa tilastovuosien 2002-2008 väestölukuja tilastovuosien 2009- lukuihin koskien Helsinkiä, Vantaata ja Sipoota sekä summatasoja pääkaupunkiseutu ja kehysalue.
Helsingin seutu on asunto- ja työmarkkina-alue.
Kohdejoukko ja rajaus
Väestöllä tarkoitetaan kunnassa vakituisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla Väestörekisterikeskuksen (VRK) ylläpitämän väestötietojärjestelmän mukaan on kotipaikka kunnassa vuodenvaihteessa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta, samoin ne Suomen kansalaiset, jotka asuvat tilapäisesti ulkomailla.
Ulkomaalaisella on kotipaikka kunnassa, jos hänen oleskelunsa on tarkoitettu kestämään tai on kestänyt vähintään yhden vuoden. Turvapaikanhakija saa kotipaikan vasta, kun hänen hakemuksensa on hyväksytty.
Kunnassa asuvat vieraan valtion lähetystöön, kaupalliseen edustustoon tai lähetetyn konsulin virastoon kuuluvat henkilöt sekä näiden perheenjäsenet ja henkilökohtainen palveluskunta eivät kuulu kunnan väestöön, elleivät ole Suomen kansalaisia. Sen sijaan Suomen ulkomailla olevien lähetystöjen ja kaupallisten edustustojen suomalainen henkilökunta sekä YK:n rauhanturvajoukoissa palvelevat luetaan kunnan väestöön.
Vuodenvaihteessa 1993/94 alettiin käyttää väestötietolain (507/93) mukaisesti vuodenvaihteen asukaslukua, joka korvasi aiemmin käytetyn tammikuun 1. päivän tilanteen. Erona aikaisempaan on, että vuodenvaihteen asukasluvussa eivät ole mukana vuoden ensimmäisenä päivänä syntyneet ja muuttaneet. Ennen vuotta 1990 käytettiin henkikirjoitettua väestöä koskevaa tietoa. Yksinkertaisuuden vuoksi taulukoissa käytetään vuoden ensimmäisen päivän tilannetta.
Vuodesta 1996 lähtien vuoden ensimmäisen päivän asukaslukutietoa muodostettaessa otetaan huomioon kaikki tammikuun loppuun (vuoteen 1990 toukokuun loppuun ja vuosina 1991-95 maaliskuun loppuun) mennessä Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmään saadut edellisen vuoden muutostiedot.
Luokitukset
ÄIDINKIELI-tieto on saatu väestötietojärjestelmästä. Samalla kun vanhemmat ilmoittavat syntyneelle lapselle rekisteriin nimen, he ilmoittavat lapsen kielen. Kieli säilyy samana väestötietojärjestelmässä, ellei sitä erikseen muuteta. Kielet on koodattu Väestörekisterikeskuksessa ISO 639-1 -standardin mukaisesti. Tässä taulussa äidinkieli on kolmiluokkaisena ja saamenkieliset sisältyvät suomenkielisiin.
Tietojen luotettavuus
Tiedot henkilöiden asuinpaikasta saadaan väestötietojärjestelmään muuttoilmoituksen kautta.