Digi- ja väestötietoviraston kehittämä Suomi.fi-avoindata-palvelu tarjoaa kaikille avoimen paikan tarjota ja hyödyntää avointa, julkista dataa. Yksi palvelun käyttäjistä on Kela, joka julkaisee palvelussa sosiaaliturvan etuustietojen aineistoja. Suomalainen avoimen datan puolestapuhuja ja pioneeri Fintraffic kuuluu myös palvelun käyttäjiin. Molemmissa organisaatioissa katsotaan tiiviisti tulevaisuuteen ja nähdään mahdollisuuksia.
Kela on vuodesta 2021 alkaen julkaissut tietojaan avoimen datan aineistoina Digi- ja väestötietoviraston kehittämässä ja ylläpitämässä Avoindata-palvelussa. Kelalla on kuitenkin tiedon jakamisessa pitkät perinteet. Käyttäjät ovat jo pitkään voineet tehdä raportteja Kelan tilastotietokanta Kelastosta, johon on koottu keskeinen tilastotieto Kelan hoitamasta sosiaaliturvasta. Tilastotiedon julkaisu avoimena datana mahdollistaa tietojen koneluettavuuden ja näin ollen myös automaattisesti päivittyvien sovellusten teon.
Kelassa organisaatio nähdään
tulevaisuuden tietotalona, jonka keräämä data
hyödyttää monipuolisesti eri tahoja ja toimialoja.
– Vuonna 2023 valtaosa suomalaisista oli jonkun Kelan myöntämän etuuden saajana. Tästä kertyy meille kattavat määrät tilastotietoa, jota voidaan hyödyntää muun muassa yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi, hyvinvointialueiden kehittämiseksi ja kansalaisten hyödyksi, sanoo Kelan avoimen datan tuoteomistaja Tua Aimola.
Kattavan tietomäärän ansiosta Kelalla on olemassa paljon dataa, jota ei saa muualta. Datalle on kysyntää ja sen määrää Avoindata.fi-palvelussa lisätään koko ajan. Muun muassa lääkkeisiin liittyvien etuuksien tietoja kysytään paljon, kertoo Aimola.
Kelan julkaisemat avoimen datan aineistot tarjoillaan käyttäjille Avoindata.fi palvelun lisäksi koottuna Kelan Tietotarjottimelta. Alkukeväästä Kela julkaisi uusia aineistoja opiskelijoiden ja eläkkeen saajien etuuksista. Loppuvuoden tavoitteena on julkaista muun muassa ensimmäiset aineistot kuntoutus- ja lääke-etuuksista.
Merkittävä datan tarjoaja ja tulevaisuuden tietotalo
Ison toimijan tuottamalla datalla on merkittävä arvo koko Suomelle. Tutkimusaineistojen ja tilastotietojen kasaan saaminen on työlästä. Avoimen datan etuna on se, että data on saatavilla ja käytettävissä verrattain nopeasti. Kelassa organisaatio nähdään tulevaisuuden tietotalona, jonka keräämä data hyödyttää monipuolisesti eri tahoja ja toimialoja.
Kattavan ja ajantasaisen datan tarjoaminen
vapaasti internetiin on pitkällä aikavälillä
kustannustehokas tapa parantaa tekoälymallien
laatua sosiaaliturvaan liittyvissä asioissa.– erikoistutkija Markus Kainu, Kela
Etuuksien käsittelyn yhteydessä Kelaan kertyy myös muuta tietoa sosiaali- ja terveyspalveluista. Esimerkiksi lääkkeiden ja yksityisten terveyspalveluiden hinnoista käydään tällä hetkellä paljon keskustelua.
Hyvälle avoimelle datalle hintojen kehityksestä olisi varmasti kysyntää sekä tutkimuksessa, valtiohallinnossa että hyvinvointialueilla, arvioi erikoistutkija Markus Kainu Kelan tutkimusyksiköstä. Hänen mukaansa koneluettavaa dataa hyödyntävät asiantuntijoiden ohella yhä enemmän myös koneet, ja datalla on keskeinen rooli tekoälymallien kehittämisessä:
Kattavan ja ajantasaisen datan tarjoaminen vapaasti internetiin on pitkällä aikavälillä kustannustehokas tapa parantaa tekoälymallien laatua sosiaaliturvaan liittyvissä asioissa, jatkaa Kainu.
Pysyminen tiedon jakamisen edelläkävijänä vaatii rohkeutta
Avoimen datan suomalaisena, ja globaalinakin pioneerina tunnetun Fintrafficin ekosysteemi- ja teknologiajohtaja Janne Lautanala pitää fiksuna tavoitteena sitä, että mahdollisimman paljon julkista dataa avataan vapaasti hyödynnettäväksi. Hyötyjen moninkertaistamiseksi hän pitäisi palvelut maksuttomina.
Avoimen datan avulla on mahdollista
vauhdittaa suomalaista yhteiskuntaa
miljoonilla ja miljoonilla euroilla.- ekosysteemi- ja teknologiajohtaja Janne Lautanala
– Kun sekä softa että data on tuotettu valtion toimesta, ei ole mitään järkeä rajoittaa tiedon saantia. Jos julkinen sektori tekisi datan käytöstä maksullista, siitä kertyisi vain pennosia. Mitä enemmän molempia jaetaan avoimesti, ilman lisämaksua, sitä parempia kerrannaisvaikutukset ovat. Avoimen datan avulla on mahdollista vauhdittaa suomalaista yhteiskuntaa miljoonilla ja miljoonilla euroilla, Lautanala visioi.
– Avoimen datan jakamisen lisäksi on tärkeää edistää yhteisiä käytäntöjä ja pelisääntöjä. Tässä tarvitaan ekosysteemistä lähestymistä ja sääntökirjaa, josta Liikenteen dataekosysteemi toimii hyvänä esimerkkinä, Lautanala jatkaa.
Euroopassa siirrytään parhaillaan uudenlaisen datatalouden aikaan. Julkinen sektori voi datatalouden avulla vaikuttaa talouden kasvuedellytyksiin sekä edistää yritysten toimintaympäristöä ja kasvua. Tässä kehityksessä Janne Lautanala pitää tärkeänä, että järjestelmiä ja toimintamalleja suunnitellaan vaikuttavuus edellä. Julkinen sektori on näyttänyt mallia, ja yritysten kannattaisi ottaa siitä oppia.
Julkinen sektori voi datatalouden avulla
vaikuttaa talouden kasvuedellytyksiin
sekä edistää yritysten toimintaympäristöä ja kasvua.
– Meillä on aiemmin ollut periaate että kaikki data avataan. Mutta itse asiassa kannattaa avata hyödylliset tiedot, sellaiset, joilla uskotaan saatavan vaikuttavuutta. Tarpeettomasta datasta tulee kohinaa, joka vie energiaa, resursseja ja huomiota pois joltain muulta, fiksulta tekemiseltä. Jakajien on hyvä miettiä aina tarkkaan, miten dataa voitaisiin hyödyntää, sanoo Lautanala.
Avoindata-palvelussa viimeisen vuoden aikana eniten katsellut aineistot (näyttökerrat)
- Väestötietojärjestelmän suomalaisten nimiaineistot (110 405)
- Suomalaisten rakennusten osoitteet, postinumerot ja WGS84-koordinaatit (4 588)
- Rakennusten osoitetiedot ja äänestysalue – koko Suomi (3 192)
- Kuntaluettelo (1 550)
- Siltojen korkeudet (1 187)
- Tutustu: Suomi.fi-avoindata
Datan avaamiseen liittyvää pohdintaa kannattaisi tehdä hänen mukaansa myös yrityksissä uudenlaisella, strategisemmalla asenteella.
– Monesti yrityksissä ajatellaan, että sellainenkin data, jota heillä olisi aika pienin resurssein avattavissa, on valtavan arvokasta. Mutta useimmiten tämä ei ole totta. Datan jakamisen mahdollisuuksiin kannattaisi ylipäänsä tarttua rohkeammin ja ajatella asiaa laajemmin. Yrityksille olisi hyödyllistä jakaa tietoja vähintäänkin toimialakohtaisesti reilun datatalouden periaattein joko maksullisesti tai maksuttomasti helposti yhteensopivassa muodossa. Näin hyödyt myös saataisiin maksimoitua, Lautanala summaa.