Avointa dataa voi hyödyntää kuka vain. Monet yritykset ja kehittäjät hyödyntävät avattua tietoa esimerkiksi erilaisissa palveluissa, sovelluksissa ja tutkimuksissa.

Esimerkkejä siitä, mihin kaikkeen avointa dataa hyödynnetään, löytyy muun muassa:

• Avoindata-palvelusta löytyvistä sovelluksista
  • Avoindata-palvelun sovellusgalleriasta löytyy esimerkkejä koko Suomen kattavista sekä eri kaupunkien sovelluksista.
• Helsinki Region Infosharen sovellusgalleriasta 
  • Helsinki Region Infosharen eli HRI-palvelun sovellusgalleria esittelee pääkaupunkiseudun dataa hyödyntäviä sovelluksia.

Avoimet aineistot, avoimen lähdekoodin ohjelmistot sekä avoin tiedejulkaiseminen ovat vaikuttaneet suuresti opetukseen. Avoimia aineistoja hyödynnetään laajasti muun muassa maantieteen yliopisto-opetuksessa.

Nykyään opetuksessa voidaan esimerkiksi käyttää oikeita avoimia paikkatietoaineistoja keksityn datan sijaan. Opiskelijoita kannustetaan etsimään ja vaatimaan avoimia aineistoja ja avoimen lähdekoodin ohjelmistoja sekä jakamaan tuotoksiaan avoimesti eteenpäin. Lisätietoja tiedon hyödyntämisestä maantieteen opetuksessa.

Avointa tietoa hyödynnetään myös ammattikorkeakouluissa. Esimerkiksi Metropolia ammattikorkeakoulussa opiskelijoilla on ollut useina vuosina mahdollisuus osallistua kursseille, joissa ratkotaan tosielämän ongelmia avoimia tietoaineistoja ja rajapintoja hyödyntäen. Lisätietoja Metropolian ja HRI:n yhteistyöstä. 

Myös Hämeen ammattikorkeakoulussa opiskelijoita on aktiivisesti ohjattu hyödyntämään avoimia tietoaineistoja. Esimerkiksi, Kukkamäki, J., Mikkonen, A., Stormi, I. & Mäntyneva, M. (2020). Avoimen datan hyödyntäminen opetuksessa ja tutkimuksessa. Teoksessa J. Kukkamäki & M. Tarkkala (toim.), Avoin Häme. HAMK Unlimited Journal 25.8.2020.

Avoimia tietoaineistoja hyödynnetään opinnäytetöissä, väitöskirjoissa ja muissa tieteellisissä tutkimuksissa.

Avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinoinnista vastaa suomalaisessa tutkimusyhteisössä Tieteellisten seurain valtuuskunta opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella. Koordinaation tavoitteena on edistää tutkimusyhteisön sisällä keskustelua avoimen tieteen ja tutkimuksen tavoitteista ja keinoista sekä lisätä yhteistyötä ja tietoisuutta avoimen tieteen ja tutkimuksen mahdollisuuksista, haasteista ja ratkaisuista. Tutustu tarkemmin avointiede.fi.

Avointa dataa on tuotettu sekä hyödynnetty myös Helsingin yliopiston Digital Geography Labissa, jossa on muun muassa tuotettu avoimesti saatavilla olevaa pääkaupunkiseudun matka-aikamatriisidataa.

Tutustu tarkemmin Digital Geography Labin tutkimusryhmään (englanniksi) tai katso tallenne avoimen datan käytöstä korkeakouluissa.

Opinnäytetöitä, joissa on hyödynnetty avointa tietoa, voi etsiä esimerkiksi yliopistojen digitaalisista arkistoista ja kirjastojen hakupalveluista.

Avointa tietoa on hyödynnetty esimerkiksi Turun yliopiston maisemantutkimukselle tehdyssä pro gradu -tutkielmassa Virtanen, Katrina. 2020. Avoin data ja droonikuvaus maisemahistoriallisen tutkimusmenetelmän kehittämisessä : havaintoja Ruissalon historiallisista huvilakohteista.

Avoimen datan hyötyjä ja hyödyntämistä liiketoiminnassa on tarkasteltu väitöskirjassa Herrala, Antti. 2018. Benefits from Open Data: Barriers of Supply and Demand of Open Data in Private Organizations (englanniksi).

Tiedotusvälineet ja toimittajat hyödyntävät avoimia tietoaineistoja aktiivisesti uutisten ja muiden juttujen tekemisessä. Tätä työtä kutsutaan datajournalismiksi. Datajournalismista löytyy lisätietoja muun muassa Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen luomalta verkkosivuilta.

Esimerkiksi Ylen Plus-deski luo näyttävää ja syventävää verkkojournalismia osana Ylen uutis- ja ajankohtaistoimintaa. Plus-deski tekee muun muassa datajournalismia, visuaalisia feature-juttuja, virtuaalitodellisuutta sekä interaktiivisia artikkeleita.

Plus-deskissa työskennelleen toimittajan kokemuksia avoimen tiedon ja rajapintojen hyödyntämisestä.

Myös Helsingin Sanomilla on oma datajournalismiin keskittyvä datadeskinsä, joka hyödyntää laajasti erilaisia tietoaineistoja artikkeleissaan. Helsingin Sanomat on tuottanut esimerkiksi:

• Uutisia ja grafiikoita koronapandemian tilanteesta hyödyntäen muun muassa THL:n avoimia tietoaineistoja 
• Artikkeleita, joissa on hyödynnetty Helsingin avointa 3D-kaupunkimallia, esimerkiksi visualisoinnin Pasilan tornitaloista
• Interaktiivisia artikkeleita siitä, millaiseen asumiseen rahasi voisivat riittää sekä siitä, miten elinkustannukset eroavat eri puolilla Suomea (artikkelit saatavilla vain HS:n tilaajille)

HS on saanut pronssimitalin kansainvälisessä Malofiej-infografiikkakilpailussa avointa dataa hyödyntävällä artikkelilla ja kunniamaininnan Datamenestyjät-kilpailussa, joka on suunnattu Tilastokeskuksen tietoaineistoja hyödyntäville tahoille.

Maas Global (englanniksi) myy asiakkaille kuukausimaksullista Whim-sovellusta, joka yhdistää julkista liikennettä, kaupunkipyöriä, takseja, yhteiskäyttöautoja ja auton vuokrausta. Yritys käyttää paikallisia kumppaneita palvelutuotannossaan.

Maas Global on maailman ensimmäinen yhtiö, joka tuottaa liikkumisen palveluna (engl. mobility as a service). Joulukuussa 2018 lanseeratulla palvelulla on tehty yli 20 miljoonaa matkaa. Maas Global hyödyntää avointa dataa reittien suunnittelussa ja aikataulujen tuottamisessa. Lisäksi Maas Globalin liiketoiminta perustuu pääsyyn muiden toimijoiden (lippu- ja maksu-)rajapintoihin. Niiden avulla se pystyy ostamaan lippuja esimerkiksi HSL:ltä ja myymään niihin perustuvia matkoja omassa sovelluksessaan.

Vuonna 2019 Maas Global voitti Euroopan "Future Unicorn Award" -kilpailun. Yksisarvisella (engl. Unicorn) viitataan yritykseen, jonka arvo on yli miljardi euroa. Lisätietoja Future Unicorn Award -kilpailusta (englanniksi).

Gispo Oy on suomalainen paikkatietoalan yritys, jonka tavoitteena on edistää avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistojen sekä avoimen paikkatiedon kehittämistä ja hyödyntämistä. Gispo tekee töitä paikkatiedon parissa elinkaaren eri vaiheissa ja hyödyntää aktiivisesti avointa tietoa konsultointi- ja koulutuspalveluissaan. Yritys on kasvanut niin Suomen sisällä kuin ulkopuolellakin. 

Katso tallenne avoimen datan käytöstä paikkatietoalan yrityksissä.

Useat kunnat ja valtionhallinto ovat julkaisseet ostolaskutietojaan avoimena tietona. Tämä on lisännyt vahvasti julkishallinnon toiminnan läpinäkyvyyttä ja mahdollistanut julkishallinnon organisaatioiden ostotoiminnan keskinäisen vertailun sekä edesauttanut osaltaan julkisten varojen huolellista käyttöä.

Ostolaskutietojen avoin saatavuus on mahdollistanut sen, että Valtiokonttori on voinut luoda käyttäjäystävällisen Tutkihankintoja.fi-palvelun, jonka kautta eri organisaatioiden tietoja on helppo vertailla keskenään.

Kuntien ja kuntayhtymien hyväksymät taloustiedot ovat saatavilla avoimena tietona rest-rajapinnan kautta JSON- ja XML-muodossa. Tämä on mahdollistanut sen, että Valtiokonttori on voinut luoda käyttäjäystävällisen Tutkikuntia.fi-palvelun. Näin näitä tietoja voi vapaasti hyödyntää joko raakadatana tai käyttöliittymän kautta esimerkiksi julkishallinnossa tiedolla johtamiseen ja toiminnan kehittämiseen.

Suomen ympäristökeskus (SYKE)

SYKEn avoimia aineistoja käytetään monipuolisesti suunnittelun ja päätöksenteon tukena, kuten esimerkiksi kaavoituksessa, erilaisten lupien käsittelyssä sekä hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa. Lisäksi aineistoja hyödynnetään tutkimus- ja opetusmateriaaleina yliopistoissa ja muissa oppilaitoksissa.

SYKEn paikkatiedot yhdistettynä muihin aineistoihin ovat käytössä myös viestintään ja ympäristötiedon jakamiseen tarkoitetuissa palveluissa, joita muun muassa ELY-keskukset ovat laatineet oman alueensa kuntia ja muita toimijoita varten. Esimerkkejä tästä on koottu Pirkanmaan ELYn sivustolle. Muita esimerkkejä sovelluksista, joissa SYKEn paikkatietoja käytetään ovat vesiaiheisen tutkitun tiedon lähde vesi.fi sekä merellisen tiedon hakemiseen ja katselemiseen tarkoitettu meriopas.fi.

SYKEn avoimia paikkatietoaineistoja voi ladata aineistopaketteina tai avoimia rajapintapalveluja hyödyntämällä. Näistä aineistoista on laadittu myös metatietokuvaukset. INSPIRE-direktiivin mukaiset latauspalvelut tarjoavat SYKEn INSPIRE-aineistot pääasiassa Atom-syötteen kautta GML-tiedostoina. WFS-suorasaantilatauspalvelu on julkaistu osasta aineistoja. SYKEn palvelusta ladattavat paikkatietoaineistot kuuluvat avoimen tietoaineiston käyttöluvan piiriin.

Maanmittauslaitos

Maanmittauslaitoksen avoimia aineistoja hyödynnetään laajasti eri sektoreilla kuten julkishallinnossa, metsätaloudessa, rakentamisessa, navigoinnissa, ohjelmistojen suunnittelussa ja valmistamisessa, tutkimuksessa ja koulutuksessa. Myös erilaisessa harrastustoiminnassa avoimia aineistoja hyödynnetään laajasti.

Esimerkkeinä selainpalveluista:

• Metsähallituksen retkikartta.fi
• Maa- ja metsätalousministeriön kalastusrajoitus.fi
• Suunnistajaharrastajien MapAnt.fi

Esimerkkeinä mobiilisovelluksista:

• Karttaselain.fi luonnossa liikkujalle
• Tracker-ohjelmistot metsästäjille

Kaupallisissa navigointisovelluksissa hyödynnetään myös avointa dataa.

Maanmittauslaitoksen kartta- ja paikkatietoaineistoja on saatavilla sekä rajapintapalvelusta että tiedostopalvelusta. Rajapintapalvelun kautta on saatavilla aina ajantasaisinta tietoa ja käytössä ovat esimerkiksi WMS-, WMTS-, WFS-, REST- ja OGC API Feature-standardit. Esimerkiksi Karttapaikka ja Paikkatietoikkuna ovat käyttöliittymiä, joissa hyödynnetään rajapintapalveluja. Tiedostopalvelun kautta saatavilla olevat tiedostot ovat tietyn ajankohdan aineistoja. Maanmittauslaitos on ohjeistanut tiedon hyödyntäjiä rajapintapalvelun ja tiedostopalvelun valinnassa. 

Ilmatieteen laitos

Ilmatieteen laitoksen avoimet paikkatietoaineistot ovat saatavilla aineistosta riippuen joko lataus-, katselu- tai tiedostopalveluna. Suurin osa aineistoista on tarjolla koneluettavan INSPIRE-direktiivin mukaisen WFS-rajapinnan kautta. Yleisimmät säähavainnot ovat myös saatavilla erityisen käyttöliittymän kautta Ilmatieteen laitoksen verkkosivujen kautta. Tämän lisäksi osa hilamuotoisista aineistoista on myös julkaistu Amazon AWS Public Datasets palvelun kautta.

Ilmatieteen laitos on koonnut sivuilleen esimerkkejä, jotka hyödyntävät avointa säätietoa. 

Tilastokeskus

Tilastokeskuksen avoimet paikkatietoaineistot käsittävät tilastoalueita ja niihin yhdistettyjä tilastotietoja. Aineistot ovat saatavilla WMS- ja WFS-rajapinnalta, ja osa aineistosta on saatavana INSPIRE-direktiivin mukaisessa muodossa WMS-rajapinnalta ja uudentyyppiseltä OGC API Features rajapinnalta. Lue lisää Tilastokeskuksen avoimista paikkatietoaineistoista sekä niiden käytöstä. 

Julkishallinnon tuottamia palveluja ja niihin liittyviä erilaisia asiointikanavia on kuvattu yhdenmukaisessa muodossa Suomi.fi-palvelutietovarantoon (PTV), joka on Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämä, julkishallinnon yhteinen ja keskitetty tietovaranto. Julkishallinnon organisaatiot ovat lakisääteisesti velvoitettuja käyttämään Palvelutietovarantoa, mutta yksityiset palvelutuottajat voivat myös käyttää palvelua käyttöehtojen puitteissa.

PTV:n tiedot ovat ajantasaista ja luotettavaa, täysin avointa ja maksutonta dataa. Palvelujen ja asiointikanavien tietoja ei tarvitse ylläpitää useissa järjestelmissä, vaan organisaatio voi käyttää PTV:ssä olevan palvelu- ja asiointikanavasisältönsä automaattisesti omissa palveluissaan avoimen rajapinnan kautta. Esimerkiksi Kela hyödyntää PTV:ssä olevia palvelupistetietojaan omassa palvelupistehaussaan hakemalla yhteispalvelun asiointipisteiden tiedot PTV:stä, jolloin tiedot päivittyvät suoraan kuntien ylläpitäminä Kelan palvelupistehakuun. Myös kansallisessa tekoälyohjelmassa AuroraAI:ssa kehitetyissä ratkaisuissa hyödynnetään palvelutietovarannon avoimia tietoja. Ohjelman toimikausi oli 31.1.2020–31.12.2022.

Helsingin kaupunki hyväksyi vuonna 2019 datastrategian, jonka tavoitteena on, että Helsingin tuottama data on maailman käytettävintä ja käytetyintä kaupunkidataa vuoteen 2025 mennessä. Datastrategialla tavoitellaan muun muassa elinkeinoelämän vilkastuttamista ja ulkopuolisten resurssien hyödyntämistä dataa jakamalla.

Tavoitteena on, että sisäisen toiminnan lisäksi, ulkopuolinen ekosysteemi, kuten yhteisöt, yliopistot ja yritykset, voisivat jakaa ja hyödyntää alustamaisesti kaupungin hallinnassa olevaa dataa. Ulkoiset toimijat voisivat tehdä tutkimusta ja kehittää palveluja, joihin kaupungin omaa tarjoamaa ei ole olemassa tai se on puutteellista.  

Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) toiminnalle asetettavat vaikuttavuustavoitteet on ryhmitelty viiteen kokonaisuuteen ja niille on määritelty sekä indikaattorit että tavoitearvot. Yksi näistä kokonaisuuksista on ympäristötiedon käyttämisen vahvistaminen ja tuottaminen, jota kuvataan seuraavasti: “Ympäristöä koskeva tieto on käyttäjien kannalta merkityksellistä, avointa, luotettavaa ja helposti saavutettavaa. Tiedon tuotanto on ennakoivaa. Uudenlaisia teknologioita hyödyntävät toimintamallit tukevat julkishallinnon uudistuksia ja kestävien liiketoimintamallien vahvistusta myös kansainvälisesti.” Indikaattoriksi on määritelty palveluiden käytettävyys ja saatavuus sekä sähköisten tietopalveluiden käyttömäärien muutos verrattuna vuoteen 2019.

Vaikuttavuustavoitteiden saavuttamisesta raportoidaan vuosittain ja strategisia vaikuttavuustavoitteita täsmennetään vuosittain konkreettisella strategian toimeenpanosuunnitelmalla. Lisätietoja Suomen ympäristökeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2020–2023 (pdf), Suomen ympäristökeskuksen raportteja 27/2020.

Liikenne- ja viestintäministeriön ja Liikenne- ja viestintäviraston välisessä tulossopimuksessa 2020–2023, joka toteuttaa hallitusohjelmaa, on määritelty erilaisia tulostavoitteita. Yksi tavoitteista on “Digitaalisen tiedon saatavuutta ja yhteentoimivuutta on lisätty ja MyData-toimintamallia on hyödynnetty datatalouden vauhdittamiseksi”. Tälle tulostavoitteelle on lisäksi asetettu mittarit ja vuosittaiset tavoitetasot.

Yhden kerran periaatteen (Once-only principle, OOP) tavoitteena on vähentää hallinnollista taakkaa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että samoja tietoja ei kerätä kansalaisilta ja yrityksiltä useampaan kertaan vaan julkisen hallinnon toimijoiden tulee saada tarvitsemansa tiedot muilta viranomaisilta silloin kun se on tarkoituksenmukaista.

EU:n ministerit vahvistivat tämän tavoitteen sähköistä hallintoa koskevassa ministeritason julistuksessa vuonna 2009. Yhden kerran periaatteen EU:n laajuinen soveltaminen on myös yksi digitaalisten sisämarkkinoiden strategian pilareista ja yksi EU:n sähköisen hallinnon toimintasuunnitelman 2016–2020 perusperiaatteista. 

Jotta yhden kerran periaate toteutuisi, täytyy tietojen jakamisen toimia hyvin koko yhteiskunnassa ja erityisesti julkisen hallinnon sisällä.

Vuonna 2016 julkaistiin FAIR-periaatteet, joiden noudattamisesta on EU:n neuvoston linjaus 9526/16 vuodelta 2016 ja jotka on mainittu Euroopan komission tiedonannossa “Euroopan datastrategia (2020)” yhteentoimivuuden edistämisen menetelmänä.

FAIR-periaatteiden tarkoitus on tehdä data

• löydettäväksi (Findable),
• saavutettavaksi (Accessible),
• yhteentoimivaksi (Interoperable) ja
• uudelleenkäytettäväksi (Re-usable).

Suomessa opetus- ja kulttuuriministeriö on sitoutunut FAIR-periaatteisiin ja Fairdata-palveluita kehitetään näiden periaatteiden pohjalta. Myös EU:n eri rahoitusohjelmat noudattavat FAIR-periaatteita. 

FAIR-periaatteista ja muista avointa tiedettä koskevista periaatteista on saatavissa myös ohjeistusta komission Funding & Tenders -portaalissa.

PESTEL-analyysi on menetelmä, jota voidaan soveltaa avoimen datan mittaamiseen. Menetelmässä ollaan erityisen kiinnostuneita kuudesta eri osa-alueesta:

• Poliittinen (Political): Avoimen datan vaikutus poliittisiin päätöksiin, hallinnon läpinäkyvyyteen ja yhteistyöhön hallinnon kanssa 
• Taloudellinen (Economical): Avoimen datan vaikutus talouden kasvuun, innovaatioihin, liiketoimintaan sekä kustannuksiin
• Sosiaalinen (Social): Avoimen datan vaikutus kansalaisten osallistamiseen, vähemmistöjen tukemiseen ja saavutettavuuteen
• Teknologinen (Technological): Avoimen datan vaikutus infrastruktuuriin, yhteentoimivuuteen ja uusiin teknologioihin 
• Ekologinen (Environmental): Avoimen datan vaikutus kestävään kehitykseen, ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja ympäristöä koskevaan päätöksentekoon
• Lainsäädäntö (Legal): Avoimen datan vaikutus oikeudellisten suuntaviivojen kehittämiseen, oikeuden tulkintoihin ja päätöksiin sekä standardoituihin tiedon jakamisen kehyksiin tai sopimuksiin

Esimerkiksi Euroopan komission teettämässä vuosittaisessa Open Data Maturity-arvioinnissa hyödynnetään PESTEL-analyysin osa-alueita, kun selvitetään avoimen datan kehitystä Euroopassa. Voit tutustua arvioinnin loppuraportteihin data.europa.eu-palvelussa.

Tiedon avaamisen mittaamisen lisäksi myös tiedon avoimuutta on mahdollista mitata useista eri näkökulmista. Avointa tietoa voidaan arvioida sen

• löydettävyyden
• kokonaisuuden
• käyttöehtojen tasa-arvoisuuden
• alkuperäisyyden ja ajantasaisuuden
• laillisen ja vapaan uudelleenkäytettävyyden
• maksuttomuuden
• koneluettavuuden
• formaatin avoimuuden sekä
• ymmärrettävyyden osalta.

Lisätietoja Johdatus tietovarantojen avaamiseen -julkaisusta (pdf), LVM 2010.

HRI:ssa kannustetaan datan avaamiseen viestimällä avoimen datan hyödyistä ja datasta tehdyistä sovelluksista. Lisäksi HRI:lla on jo vuosia ollut käytössä kuukauden data -nostot (uutiskirjeessä ja somessa) sekä vuoden data-avaus -kunniamaininta, joilla pyritään nostamaan mielenkiintoisimpia data-avauksia esiin ja antamaan kiitosta dataa avanneille henkilöille. Esimerkiksi:

• Pääkaupunkiseudun hiilinieluselvitys on vuoden 2021 paras data-avaus
• Uimavesien lämpötiladata vuoden 2020 paras data-avaus

Kaikki vuoden data-avauksena palkitut löytyvät HRI:n sivuilta.

Tiedonhallintalaissa (906/2019) tiedonhallintayksiköllä tarkoitetaan viranomaista, jonka tehtävänä on tiedonhallinnan järjestäminen tiedonhallintalain mukaisesti.

Tiedonhallintalaissa (906/2019) tiedonhallintayksikön johdolla tarkoitetaan sitä viranomaista tai virkamiestä, joka vastaa tiedonhallintayksikön yleisjohdosta. 

Seuraavassa taulukossa on esitetty tiedonhallintalaissa määritellyt tiedonhallintayksiköt sekä esimerkinomaisesti ne toimijat, joille kuuluu vastuu tiedonhallinnan järjestämisestä tiedonhallintayksiköissä.​​​​​

Tiedonhallintalain 13 §:n mukaan tiedonhallintayksikön on

• seurattava toimintaympäristönsä tietoturvallisuuden tilaa,
• varmistettava tietoaineistojen ja tietojärjestelmien tietoturvallisuus koko niiden elinkaaren ajan,
• selvitettävä olennaiset tietojenkäsittelyyn kohdistuvat riskit,
• mitoitettava tietoturvallisuustoimenpiteet riskiarvioinnin mukaisesti,
• tunnistettava ja arvioitava tietojen avaamiseen ja jakamiseen liittyviä riskejä ja toteutettava riskien hallitsemiseen liittyvät toimenpiteet sekä
• hyväksyttävä jäännösriskit kirjallisesti.​​​​​

Tiedonhallintalaissa tiedonhallinnan järjestämiseen liittyvät vastuut on osoitettu tiedonhallintayksikön johdolle. Johdon on huolehdittava siitä, että tiedonhallinnan toteuttamiseen liittyvien tehtävien vastuut on määritelty, ja että johto valvoo aktiivisesti tiedonhallintaan liittyvien velvollisuuksien toteuttamista. Tietovarantojen ja tietojärjestelmien vastuut kuvataan myös tiedonhallintamalliin tiedonhallintalain 5.2 §:n nojalla, joten tiedonhallintayksikkö voi tältä osin määritellä vastuut myös tiedonhallintamalliin.

Johdon tulee myös huolehtia, että tiedonhallintayksikössä on ajantasaiset ohjeet tietoaineistojen käsittelystä, tietojärjestelmien käytöstä, tietojenkäsittelyoikeuksista, tiedonhallinnan vastuiden toteuttamisesta, tiedonsaantioikeuksien toteuttamisesta, tietoturvallisuustoimenpiteistä ja poikkeusoloihin varautumisesta.

Johdon vastuulla on myös varmistaa, että saatavilla on koulutusta, jolla varmistetaan henkilöstön riittävä tuntemus voimassa olevista tiedonhallintaa, tietojenkäsittelyä sekä asiakirjojen julkisuutta ja salassapitoa koskevista säädöksistä, määräyksistä ja tiedonhallintayksikön ohjeista. Tiedonhallintayksikön on julkisuusperiaatteen toteuttamista varten ylläpidettävä kuvausta sen hallinnoimista tietovarannoista ja asiarekisteristä. Asiakirjajulkisuuskuvausten ylläpidosta vastaavat virkamiehet tai työntekijät.

Johdon tulee lisäksi varmistaa asianmukaiset työvälineet tiedonhallintaa koskevien velvollisuuksien toteuttamiseksi. Osana työvälineiden asianmukaisuuden varmistamista hankinnoissa tulee varmistaa, että tietojärjestelmien ja tietovarantojen yhteentoimivuus on mahdollista toteuttaa ja ohjelmointirajapinnat on mahdollista avata ainakin tiedonhallintalain edellyttämissä tilanteissa. Lisäksi hankinnoissa on varmistettava, että teknisten rajapintojen tietorakenteet on määritelty ja rajapintakuvaukset ovat tiedonhallintayksikön ja tietoja saavien toimijoiden käytettävissä.

Tietojärjestelmien ja rajapintojen muutosten yhteydessä tulee huomioida tietovarantojen yhteentoimivuus ja niiden hyödynnettävyys tietoaineistoja muodostettaessa ja käytettäessä. Tiedonhallintayksikön tulisi myös tunnistaa, onko muilla viranomaisilla tai toimijoilla tarvetta ja oikeutta käytettävien tietojen hyödyntämiseen ja arvioida, mitä vaikutuksia muutoksella on heidän näkökulmastaan.
 

• Johdon vastuita kuvataan tarkemmin tiedonhallintalautakunnan suosituksessa johdon vastuiden toteuttamisesta tiedonhallinnassa (pdf) (valtiovarainministeriön julkaisuja 2020:18)
• Tiedonhallinnan muutosvaikutusten arvioinnista on annettu tiedonhallintalautakunnan suositus (valtiovarainministeriön julkaisuja 2020:53).
• Tiedonhallintamallia, tiedonhallintakarttaa ja asiakirjajulkisuuskuvausta käsitellään tarkemmin toimintamallin vaiheessa 4 Tietoaineistot ja niiden kysyntä.

• Tiedonhallintalautakunnan verkkosivulle on koottu hyödyllistä esitysmateriaalia mm. tiedonhallintamallien toteutuksesta
• Valtiovarainministeriö on toteuttanut kahdeksanosaisen webinaarisarjan tiedonhallintalain täytäntöönpanon eri osa-alueista. Webinaarit ovat katsottavissa VM:n YouTube-kanavalla.
• Tallenne valtiovarainministeriön koulutuksesta tiedonhallintalaista.
• Kuntaliiton verkkosivuilla on hyödyllisiä ohjeita tiedonhallintalain velvoitteisiin liittyen, esimerkiksi:
  • Tiedonhallintalaki astuu voimaan vuodenvaihteessa - mitä tiedonhallintalaki tarkoittaa kuntasektorille? blogikirjoituksessa avataan tiedonhallintalain velvoitteita (4.12.2019, Tuula Seppo)
  • Kuntaliiton hallintosääntömallin lukua 7 (pdf) voi käyttää apuna tiedonhallintaan liittyvien vastuiden määrittelyssä

Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteisessä avoimen datan palvelussa Helsinki Region Infosharessa (HRI) työskentelee täyspäiväisesti kaksi henkilöä. Heidän päätehtäviään ovat mm. pääkaupunkiseudun kaupunkien datan avaajien tukeminen, datan hyödyntämisen edistäminen, hri.fi-sivuston ylläpito sekä avoimesta datasta viestiminen eri kanavissa. HRI-palvelun työntekijöiden lisäksi datan avaamiseen osallistuu pääkaupunkiseudulla monia kaupunkien työntekijöitä osana muita työtehtäviään. Datan hallinnoijan ja HRI-palvelun vastuiden jakoa tiedon avaamisessa on kuvattu pääkaupunkiseudun avoimen datan elinkaaren hallintamallissa.

HRI-palvelun toimintaa ohjaa seudullinen ohjausryhmä, joka koostuu pääkaupunkiseudun kaupunkien edustajista. Kaupungit rahoittavat HRI:n toimintaa kaupunkien väestömääriin suhteutetuilla summilla. Esimerkiksi vuonna 2021 HRI:n budjetti (ei sisällä palkkakuluja) oli 60 000 euroa. Datan avaaminen ei välttämättä aina vaadi suurta työmäärää. Esimerkiksi tiedostomuodossa olevan datan, joka ei sisällä henkilötietoja, avaaminen voi helpoimmillaan olla alle tunnin työ.

Hri.fi:n sivustopohja on kehitetty yhteistyössä Suomen kuuden suurimman kaupungin kanssa 6Aika-yhteistyöstrategian Avoin data ja rajapinnat -kärkihankkeessa. HRI jatkokehittää sivustopohjaa yhteistyössä Tampereen ja Oulun kaupunkien kanssa. Sivustopohja on avointa lähdekoodia.

Ilmatieteen laitoksessa avoimeen dataan liittyvät tehtävät ovat osa eri alojen (muun muassa sovelluskehityksen, tietoaineiston ja viestinnän) asiantuntijoiden työnkuvaa. Vuositasolla avoimeen dataan käytetään noin 3 henkilötyövuotta. Toimintaa ohjaa laitoksessa Avoimen datan ohjausryhmä, jossa ovat edustettuna kaikki laitoksen avoimeen dataan liittyvät tahot. Se koostuu 15 henkilöstä, jotka edustavat johtoa (toimiala- ja yksikönpäälliköt), aineistotuottajia, sovelluskehittäjiä ja viestintää.

Espoon kaupunki on laatinut datan tietosuojan ja tietoturvallisen avaamisen toimintamallin (pdf) tukemaan datan julkaisuun liittyvien yhtenäisten toimintatapojen luomisessa ja kehittämisessä. 

Turun kaupunki on määritellyt ja laatinut prosessikuvauksen tiedon avausehdotuksen käsittelystä eri vaiheineen ja rooleineen (pdf). 

Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteisestä Helsinki Region Infoshare -palvelusta löytyy kuvausta datan avaamisen prosessista käytännön ohjeineen. Tutustu materiaaliin HRI:n verkkosivuilla: 

• Opas datan avaamiseen
• Datan avaajan pikaopas
• Ohje kyselydatojen avaamiseen
• Avoimen datan elinkaaren hallintamalli

Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) on tehty päätös avoimen tietoaineiston lisenssin CC BY 4.0 käytöstä avoimen tiedon jakamisessa. Lisäksi SYKEllä on tutkimusdatapolitiikka, jonka tavoitteena on tukea tutkimusdatan avoimuutta ja vaikuttavuutta. 

Alla olevassa kuvassa on esitetty yleispiirteisesti tietoaineiston avaamisen vaiheet SYKEssä. Aloite aineiston avaamisesta tulee yleensä aineiston tuottajalta/vastuuhenkilöltä. Ennen aineiston avaamista selvitetään mahdolliset avaamiseen liittyvät rajoitteet (henkilötiedot, salassa pidettävät tiedot, turvaluokitellut tiedot). Jos avaamisen estäviä rajoitteita ei ole, tai aineisto voidaan avata tietoja yleistämällä tai karsimalla, voidaan tehdä päätös aineiston julkaisemisesta avoimena. Aineiston jakeluun voi liittyä myös mm. direktiiveistä tulevia velvoitteita (esimerkiksi INSPIRE-direktiivi), jotka tulee huomioida. 

Avaamispäätöksen yhteydessä sovitaan aineiston jakeluun liittyvät vastuut ja aikataulut ottaen huomioon myös aineiston ja sen metatietojen ylläpitotarve jatkossa. Lisäksi määritellään avattavan aineiston tietosisältö ja -rakenne eli aineistosta muodostetaan tietotuote huomioiden käyttäjien tarpeet sekä aineistoa koskevat velvoitteet. Aineiston metatiedot kuvataan ennen aineiston avaamista. Avoimet aineistot ja rajapinnat julkaistaan SYKEn avoimen tiedon sivustolla ja metatiedot SYKEn metatietopalvelussa. Avoimien aineistojen metatiedot siirtyvät rajapinnan kautta myös mm. Avoindata-palveluun ja INSPIRE-direktiivin piiriin kuuluvien paikkatietojen metatiedot Maanmittauslaitoksen Paikkatietohakemistoon.

Kuva: Tiedon avaamisen prosessin päävaiheet SYKEssä

Kunnat ja kuntayhtymät raportoivat taloustietojaan vuodesta 2021 alkaen Valtiokonttoriin. Kuntatalouden tietopalveluun voi toimittaa raportit XBRL tai CSV-muotoisina liitetiedostoina tai hyödyntämällä Suomi.fi-palveluväylää. XBRL-muotoisen aineiston muodostamiseen voidaan käyttää erillistä Excel-tiedonsyöttösovellusta, joka on väliaikainen ratkaisu raportointiin. Kuntatalouden tietopalvelussa kunnat ja kuntayhtymät voivat raportoida, hyväksyä ja katsella taloustietojaan. Määrämuotoiseen raportointi- ja julkaisutapaan siirtyminen avaa mahdollisuuden hyödyntää kertaalleen tuotettua taloustietoa järjestelmäriippumattomasti uusiin käyttötarkoituksiin.

Kuntatalouden tietopalveluun raportoidut taloustiedot julkaistaan avoimessa rajapinnassa sekä Tutkikuntia.fi-palvelussa heti, kun tietoja raportoiva kunta tai kuntayhtymä on hyväksynyt raportoimansa tiedot Kuntatalouden tietopalvelussa. Osa raportoitavasta kustannustiedosta on sellaista, että se koskettaa vain muutamaa kuntalaista. Tällaisia esimerkkejä ovat esimerkiksi pienen kunnan tietyn terveyspalvelun kustannustiedot. Valtiokonttori aggregoi tällaiset kustannustiedot ylemmälle tasolle ennen julkaisua.

Automatisoituun talousraportointiin siirtyminen tukee kuntien ja kuntayhtymien taloushallinnon muutakin automatisointia esimerkiksi verkkolaskun, E-kuitin tai kirjanpidon määritysten osalta. Lisätietoja taloustietojen raportoinnista. 

Kuntaliitto on laatinut kunnille ja kuntayhtymille ohjeen ostolaskudatan avaamiseen avoimena datana kenen tahansa hyödynnettäväksi. Ostolaskudatan avaaminen on kunnille vapaaehtoista, eli laista tulevaa velvoitetta siihen ei ole. Datan avaaminen voi olla kuitenkin hyödyllistä, sillä se edistää kunnan avoimuutta ja vahvistaa siten demokratiaa sekä tukee kunnan kustannustietoista toimintatapaa. Ostolaskudatan avaaminen kunnan taloushallinnon järjestelmistä helpommin käytettävään muotoon ja kenen tahansa ulottuville voi edesauttaa myös kunnan oman toiminnan suunnittelua ja johtamista. Ostolaskudataa ovat avanneet lukuisat eri kokoiset kunnat, muun muassa Helsingin kaupunki, Hämeenlinnan kaupunki, Kauniaisten kaupunki ja Valkeakosken kaupunki. Tutustu ostolaskudatan avaamisen ohjeeseen.

Palveluja kansalaisille ja yhteisöille tuottavat organisaatiot ylläpitävät Suomi.fi-palvelutietovarannossa yhdenmukaiset tiedot palveluista ja niihin liittyvistä asiointikanavista. Tietovarantoon tuottaa tietoja yli 4000 henkilöä noin 700 organisaatiossa, etupäässä kunnissa ja valtiolla mutta kasvavassa määrin myös yrityksissä ja järjestöissä.

PTV:ssä olevat tiedot ovat saatavilla maksuttomana avoimena datana. Hyötynä on esimerkiksi se, että PTV:ssä kuvattujen palvelujen tiedot ovat yhdenmukaisessa muodossa ja helposti uudelleen käytettävissä kolmansien osapuolien palveluissa.

PTV:n avoimet tiedot löytyvät Avoindatasta. 

Pääkaupunkiseudulla on kaupunkien yhteinen Toimipisterekisteri ja Palvelukartta, jonne on kerätty laajasti tietoa esimerkiksi kaupunkien eri palveluista, niiden sijainneista, aukioloajoista.

Toimipisterekisterinrajapinta, jota käytetään Palvelukartan tuottamiseen, on avoin myös kaupunkien ulkopuolisille tahoille tiedon hyödyntämistä varten sekä REST- että WFS-rajapinnan kautta. Pääkaupunkiseudun kunnat tuottavat tietoa palveluun, ja tiedon keräämistä koordinoidaan Helsingin kaupunginkansliassa, josta se siirretään rajapinnan avulla kansalliseen PTV:n sisältöön. Lisäksi Palvelukartan lähdekoodi on avointa lähdekoodia, jolloin esimerkiksi muut kaupungit voivat pystyttää vastaavan palvelun. Näin dataa saadaan laajemmaltakin alueelta avattua yhdenmukaisessa muodossa.

Tutustu tarkemmin pääkaupunkiseudun palvelukarttaan ja Turun kaupungin palvelukarttaan, joka on alkujaan Helsingin kaupungin luoma, avoimen lähdekoodin sovellus, jota kehitetään yhteistyönä.