Tässä osiossa kuvataan, miksi ja miten organisaatio voi seurata avatun tietoaineiston käyttöä.
Miksi avatun tietoaineiston käyttöä kannattaa seurata?
Usein investointipäätöksiä avoimen datan julkaisuihin pitää perustella arvonluonnilla eli investoinnista saatavilla hyödyillä. Organisaatio on voinut asettaa tähän liittyen myös määrällisiä tavoitteita. Avoimen datan luomia hyötyjä on tärkeää mitata, jotta niitä voidaan raportoida ja niillä voi perustella investointeja jatkossa.
Tietoa jo avanneita organisaatioita kiinnostaa usein, kuinka paljon heidän julkaisemaansa tietoaineistoa on katseltu tai ladattu dataportaalissa. On tärkeää huomioida, että dataportaalissa tai muussa verkkopalvelussa julkaistun tietoaineiston katselu- ja lataustiedot eivät kerro siitä, onko tietoaineistoa varsinaisesti hyödynnetty ja miten, mutta antavat osviittaa siitä, miten avattu tietoaineisto herättää kiinnostusta.
Miten avatun tietoaineiston käyttöä kannattaa mitata?
Avoimen datan mittaaminen on hankalaa, mutta käytön suuruusluokkia on mahdollista mitata ja arvioida. Mahdollisia mittareita ovat esimerkiksi tiedoston katselun ja latauksien sekä rajapinnan käyttötilastot. Lisäksi tiedon hyödyntämistä voidaan mitata esimerkiksi medianäkyvyyden, tietoa hyödyntävien organisaatioiden määrän ja tietoa hyödyntävien sovellusten määrän avulla. Tietoa avoimen datan käytöstä voidaan kerätä esim. mediaseurannan avulla (avainsanat), kyselytutkimusten avulla ja tarjoamalla erilaisia kannustimia kertoa datan käytöstä. Alla olevaan taulukkoon on koottu esimerkkejä mitattavista tekijöistä sekä mittareista.
Esimerkkejä mittaustavoista
Mitattava tekijä | Esimerkki mittarista |
---|
Lataukset | Tiedostojen latausmäärä |
Katselu | Tiedostojen selailumäärä |
Rajapinnan käyttö | Rajapinnan käyttötilastot |
Tiedon hyödyntäminen | Mediaseuranta ja lehtiartikkelit |
Hyödyntävien organisaatioiden määrä |
Hyödyntävien sovellusten määrä |
Kysely- ja haastattelututkimukset |
Datan käyttö hackathoneissa |
Korkeakoulujen yhteydenotot |
Tiedon laatu | Palaute: yhteydenotot, lukumäärä, sisältö, taustaorganisaatiot |
Avatun datan käytön seurantaan ja mittaamiseen vaikuttaa myös se, missä muodossa avattu data on julkaistu. Dynaamisessa muodossa, eli usein rajapintana, julkaistun datan käytöstä on mahdollista saada erilaisia tilastoja ja sen käyttöä on kohtuullisen helppo seurata. Sen sijaan staattisen datan eli tiedostojen käytön seuraaminen on haasteellisempaa.
Tiedostona julkaistun datan mittaaminen
Staattinen data ladataan yleensä vain kerran, jonka jälkeen käyttäjä voi käyttää sitä rajattomasti. Staattisen datan latauskerrat eivät välttämättä kerro mitään datan käytön laajuudesta tai datan julkaisemisen vaikuttavuudesta. Lisäksi avoimen datan lisenssit sallivat datan uudelleenjakamisen, joten myös muut tahot voivat jakaa tiedostoa omissa palveluissaan. Esimerkiksi yksittäinen tiedotusväline saattaa ladata kerran aineiston, jonka pohjalta tehdään useisiin tiedotusvälineisiin leviävä uutinen. Näin yhdelläkin latauskerralla voi olla suuri vaikuttavuus.
Rajapintana julkaistun datan mittaaminen
Rajapintojen käytöstä on mahdollista kerätä analytiikkaa, jota voi hyödyntää rajapinnan kehittämisessä ja mahdollisesti myös datan laadun parantamisessa. Tilastojen koostamisessa voi käyttää apuna erilaisia ohjelmia kuten Matomoa. Analytiikkaa voi kerätä esimerkiksi datan yleisestä käyttövolyymista ja tavoista, rajapintakutsuista sekä käyttäjien sijainnista.
Jos rajapinnan käyttö on sidottu API-avaimeen, voi sen avulla erotella datan hyödyntäjät ja seurata rajapinnan käyttöastetta. API-avaimia voi jakaa myös anonyymisti, jolloin tiedon käyttäjät säilyttävät anonymiteetin eikä API-avaimen käyttö heikennä avoimuuden perusperiaatteita. Jos joku hyödyntää avointa dataa jakavaa ohjelmointirajapintaa väärin, voi API-avaimen avulla erotella hyödyntäjät toisistaan ja tarvittaessa rajoittaa kuormitusta.
Avoindata-palvelun seurantatavat
Avoindata-palvelussa julkaistujen tietoaineistojen katselu- ja latauskerrat näkee kunkin tietoaineiston sivulta avoimesti. Lisäksi palvelun Tilastot-sivulta löytyy tietoja esimerkiksi suosituimmista tietoaineistoista. Palvelusta löytyy myös sovellusgalleria, joka kerää kokonaiskuvaa avointa dataa hyödyntävistä sovelluksista, painottaen valtion avoimia aineistoja.
Ilmatieteen laitoksen seurantatavat
Ilmatieteen laitos käyttää Spatineo Monitoria käytön seurannassa (latausmäärät, käyttäjäryhmät). Lisäksi käynnissä on Spatineon kanssa jatkuvan tilannekuvan ja dashboardin kehittäminen. Avoimen datan käytöstä on raportoitu laitoksen Tietotilinpäätöksessä.